Haluan aloittaa blogin pitämisen, koska tahdon luoda ihania, kevyitä, arkea arvostavia hetkiä tavallisesta elämästäni, ja huomata ne itse!
Niiden olemassaolon tajuamiseen taitaa tarvita blogin. Esimerkki tulee tässä. Päiväni lähti upeasti käyntiin, ystäväni ja koirani lähtivät minulle lenkkiseuraksi. Taapersimme kymmenen kilometrin verran kyläteitä ja höpötimme, mutta kuitenkin manasimme tuulta ja liukkautta vaikka keväinen aurinko paistoi ja lämmitti selkää.
Kotiintultua tein herkullisen (valtavan) salaattiannoksen ja tajusin miten arki on luxusta. Ja kevät on uuden alkua. Siispä nyt kun saan ikioman blogini ensimmäisen pätkän muotoutumaan kasaan, syvennyn pääsykoekirjoihin ja alan toiveikkaana päntätä... Ehkä tämä kevät tuokin tullessaan vaihtelua vanhaan, ainakin saan yrittää!
Erakkoelämä on aina hyvänä varavaihtoehtona, aika näyttää.
